Valta on melkein lautasella kannettu sen nykyiselle omistajalle ja haltijalle, Markkinoille. Mitä meidän on sitten ajatteleminen käsitteestä ”valtiollinen suverenitetti”. Joku panee hanttiin täysin avoimien markkinoiden, myös avoimien työmarkkinoiden, muodostamalle paineelle. Tällä kertaa se on Sveitsin kansa (kutsun sitä lyhyyden vuoksi näin, tietenkin on kyse niistä äänestäneistä, jotka äänestivät jaa tälle laille).
Melko erikoinen tilanne sinänsä kansainvälisen diplomatian nykyhistoriassa. Wiki kertoo: ”Puolue menestyi hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa 1999 saaden 26, 9% äänistä, ja pääsi hallitukseen toiseksi puolueeksi Wolfgang Schûsselin Kansanpuolueen ÖVP:n kanssa. Tällöin neljätoista Euroopan maata julisti Itävallan boikottiin EU:n perusarvojen rikkomisen takia. Syynä oli Itävallan vapauspuolueen edustajien antamat avoimet natseja myötäilevät ja ulkomaalaisvastaiset lausunnot.
Haiderin ministerikausi loppui jo helmikuussa 2000. Vuoden 2000 huippukokouksessa Ranskan silloinen presidentti Jacques Chirac kieltäytyi seisomasta Itävallan ei-FPÖ:läisen liittokansleri Wolfgang Schüsselin vieressä. Boikotti Itävaltaa vastaan kesti seitsemän kuukautta. Se häiritsi EU:n toimintaa. EU asetti tapausta tutkimaan komitean, johon kuului muun muassa Martti Ahtisaari. Komitea kehui Schlusselin hallituksen toimia rasismia vastaan, vaikka arvosteli eräitä FPÖ:n jäseniä. Sen suosituksesta boikotti purettiin.
Valtiollinen suvereniteetti. Sveitsin kansa uhmasi aika monia uhmattavia, vapaiden markkinoiden painetta, globaalia ajansuuntaa, naapurivaltoja, monia muita valtoja ja >EU:ta vastaan. Ja paljoa muuta vastaan. Eurooppalaista valtavirtaa vastaan. Sveitsin kansa taitaa ollakin aika tuju kansa, onko se tyhmä vai muuten vain yksinkertainen tahi ymmärtämätön, en ole vielä kyennyt päättämään. Moraalista pahennusta ja muuta hyörinää se ainakin aiheutti.
org/wiki/Subsidiariteettiperiaate Nyt täytyy sanoa, että en ole kuullut subsidiariteetti –periaatteesta hiiskahdustakaan Suomen EU:n jäsenyysaikanani. Se oli huulilla, kun joskus 1993 Ikaalisten paikallisjärjestön opintopiirissä yhdessä opiskelimme ja pohdimme Euroopan Yhteisöjen (sittemmin EU) periaatteita, korkeita periaatteita, jaloja periaatteita, hienoja käytäntöjä ja upeita tavoitteita. Subsidiariteettiperiaate. Hieno sana. Tyhjää vain. Valtiollinen suvereniteetti Aikamme valtio-opillisia suuria kysymyksiä ovat: Markkinoiden vallan nousu ohi Valtion vallan. Markkinoiden valta on ylittänyt myöskin kansainyhteisöjen, sellaisten kuin EU, vallan. Ne eivät aina ole edes taistelleet vallasta.
Itsenäinen Kuka on itsenäinen? Vähän tuntuu siltä, että itsenäinen, vapa elämänmuoto tuottaa elinikäisen ajattelun toimintamallin. Sitä on valtion tai ulkovaltojen hankala kammeta toiseksi. Demokratian jalojen prinsiippejä loukkaamatta Sveitsi on varsinainen kukkanen kedolla, mitä tulee itsenäisyyteen ja vapauksiin. Onko se siinä ohessa vapaamatkustaja ja eurooppalaisen ajattelun luopio? Tämä vaali aidosti problematisoi Sveitsin aseman Euroopan kartalla. Sveitsi vapaamatkustaa Miksi EU on sallinut Sveitsille vapaamatkustajuuden? Tulojensa ja asemansa puolesta sen pitäisi – nauttiessaan Euroopan Unionin kaupan ja markkinoiden vapauksia – toimia samalla unioni nettomaksajana. Miksei se ole sitä.
htm Huomio kiinnittyy Thukydidesin lausekkeen demokratia-määritelmään: ”.. koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä”. Valta ei ole Komissiolla. Valta ei ole Parlamentilla. Valta ei ole komissaareilla eikä muillakaan missionääreillä. Demokratiassa valta on ”monilla ihmisillä”. Hyvä niin. Subsidiariteetti Wiki: ”Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on periaate, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja byrokratiassa käsitellä alhaisimmalla mahdollisella tasolla. Ylemmille tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä.
Julkisessa keskustelussa esitettyjen kommentien rivien välistä voikin hyvin aistia sen epätoivon, mitä tämän modernin ”pienen gallialaisen kylän” vastarinta aiheuttaa vahvan keskushallinnon kaikkivoipaisuuteen indoktrinoiduissa. ” * Teren jutun luettuani ajattelin jättää juttuni roskikseen, mutta ehkä tämä kestää vielä tällaisenkin näkökulma-artikkelin: Demokratia Pidämme demokratiaa (kansan valta) merkittävässä arvossa ja edellytämme sitä muilta ja joskus vetoamme siihen omaltakin kohdaltamme, mikäli näemme sen asiallemme eduksi.
Sveitsissä elää leveämmin, vaikka päivähoito maksaa peräti
EU – tuo demokratian linnake, ei kunnioita demokratiaa, kun näkee sellaisen. Demokratia on EU:n peruspilareita. EU:n arvot Lainaan tähän suoraan hevosen suusta; ”Unionin perusperiaatteet JOHDANTO Perustuslakiluonnoksen johdanto-osan alussa on seuraava lainaus Thukydidesiltä: ”Hallitusmuotoamme … nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla ihmisillä”. Johdanto-osassa palautetaan mieliin muun muassa Euroopan kulttuuriset, uskonnolliset ja humanistiset perinnöt, vedotaan Euroopan kansojen tahtoon ylittää entiset vastakkainasettelunsa ja luoda yhteinen tulevaisuus, samalla kun siinä toistetaan suurelta osin aiempien perussopimusten johdannoissa esitetyt asiat. Uusiakin aiheita on otettu mukaan, ennen kaikkea humanismi, oikeuden kunnioittaminen ja kansallinen identiteetti.
Oikeus sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin ulkomailla
Yhteiskunta | Sveitsiläisiin tutustuminen on jatkuvaa - Sveitsi.fi
Valmistelukunnassa keskusteltiin pitkään siitä, oliko johdantoon syytä lisätä viittaus Jumalaan tai kristillisiin arvoihin ja kreikkalais-latinalaiseen perintöön. Yhteisymmärrys löydettiin, ja johdannossa viitataan lopultakin ”kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen” arvoihin. Tällaisen muotoilun kaikki valmistelukunnan jäsenet saattoivat hyväksyä. ” http://europa. eu/scadplus/european_convention/objectives_fi.
Tai jotain suhteuttamista, millä nimellä sitä tarkemmin ottaen sitten nimitämmekään. Suhteuttamista kokonaisuuteen tai ainakin laajempaan kontekstiin. Siihenhän välillinen demokratia antaa mahdollisuuden, ei niin etteikö sitä voisi olla myöskin suorassa kansanvaalissa, mutta totta puhuen, milloin olette sellaista havainnut? Kosto Saksalle? Ystäväni väitti, että tämä on Sveitsin kansan kosto Saksalle, joka on hanakasti hyödyntänyt salaa vuodettuja pankkitilitietoja, siis Sveitsin pankkien varsinaista kultamunaa hyödyntäen. Nyt sveitsiläiset ovat huolissaan pankkiensa – tuon heille niin tärkeän ja tuottoisan elinkeinonhaaran puolesta – että halusivat näpäyttää Saksaa. Tai saksalaisia työntekijöitä, jotka muodostavat toiseksi suurimman kansalaisuuden sveitsiläisten ulkotyöläisten joukossa.
Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty? | Uusi Suomi PuheenvuoroSveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty? Sveitsin viikonvaihteen kansanäänestystä ulkomaalaislain muuttamisesta on herättänyt paljon keskustelua, kuten http://teresammallahti. puheenvuoro. uusisuomi. fi/160473-sveitsin-demokratia-hammentaa-suomessa jossa Tere Sammallahti toteaa: ”Sveitsiläinen kansalaisdemokratia näytti juuri mahtinsa, kun kansanäänestyksessä Sveitsiin maahanmuutolle asetettiin tiettyjä ehtoja. Suomalaistenkin federalistien leuat näyttävät tipahtaneen, kun yksi eurooppalainen kansa uskaltaa elää vapaana ja kieltäytyy aktiivisesti taipumasta eurooppalaisen keskushallinnon ikeen alle.
” http://fi. org/wiki/It%C3%A4vallan_vapauspuolue Tätä boikottia – niin kuin useimpia boikotteja – ei ole paljon muisteltu jälkeenpäin: ei järin kunniakas suoritus kummaltakaan osapuolelta? Mutta kysymys kuuluu: Pitäksikö ulkoministeri Tuomiojan nyt, tasapuolisuuden nimissä, viritellä vastaavaa boikottia? Mutta ketä kohtaan? Kaikkia sveitsiläisiä? Niitä, jotka äänestivät uuden lain puolesta? Miten heidät erotellaan toisistaan.. Euroopan Unionia on välillä moitittu hyväkkääksi, vähän samaan tyyliin kuin skandinaavejakin, jotka ehkä liian usein sormi pystyssä ovat mestaroimassa muille, mitä heidän rauhaansa kuuluu.
Radion uutisten mukaan Sveitsin työvoimasta 24% on ulkomaalaisia, ja heidän lisäkseen rajanaapureista päivittäin pendelöivät kymmenet tuhannet työntekijät. Eli kyse ei ole mistään pienryhmästä. Mitä sitten voimme ajatella tällaisesta väitteestä? Voiko kansa kostaa kansalle, tai kansalaiset kollektiivina toiselle kollektiiville? Ehkä myöhempi tutkimus selvittää, missä määrin tällaisesta ulottuvuudesta oli kyse. Voimmeko kätellä sveitsiläisiä? Etsimättä tulee mieleen Itävallan vaalitulos (edustuksellinen) joitakin vuosia sitten. http://fi. wikipedia. org/wiki/J%C3%B6rg_Haider Sikäläinen oikeistopopulisti Jörg Haiderin johtama Itävallan Vapauspuolue menestyi vaaleissa ja EU julisti Itävallan diplomaatit dishandschlagiin eli kättelykieltoon.
Sittenpä spontaani diplomatia (nyt tosin nauhotettu) sanoo siekailematta: ”Fuck the Eee Juu…” http://www. aamulehti. fi/Ulkomaat/1194873043222/artikkeli/fuck+the+eu+sanoi+amerikkalaisministeri+puhelimessa+usa+syytti+vuodosta+venajaa+kertoo+yle. html Kuka määrittää hyvän, oikean ja kauniin? EU:n mielestä se on EU. Oikeamielisten mielestä se on he, oikeamieliset. Sveitsiläisten kansanvaalissa äänestäneiden enemmistön mielestä se on he, sveitsiläiset jaa –äänestäneet.
Sveitsi pilasi Leijonien ensi-illan Nokia-areenassa - Aamulehti
Sveitsin kansanäänestykset on välillä nostettu kepin nokkaan esimerkkinä erittäin pitkälle kehittyneestä ja kansalaisten todellista tahtoa suoraan ja väärentämättä ilmentävänä menettelytapana. Välillä on kylläkin valotettu sen varjopuolia, alhaista osallistumisastetta ja erilaisten intressiryhmien hääräilyä sen partaalla. Nyt – jos koskaan – voimme empiirisessä tilanteessa kiihkotta havainnoida ja tehdä vertailuja siihen nähden, miten hyvin demokratia itse asiassa toimii tällaisessa kansanäänestystä soveltavassa mallissa. Toimiiko se hyvin tai suorastaan erinomaisesti, ja kannattaisisiko menettelyä benchmarkata? Vai toimiiko se peräti ”liian hyvin”? Vai jättääkö se jotain toivomisen varaa? Kuten välillisessä demokratiassa joskus sattuu, poliitikot – päinvastoin kuin uurnille yksittäishenkilöinä kokoontunut kansa – voivat edes toisinaan soveltaa ”poliittista kokonaisharkintaa”.
elää – WikisanakirjaSuomi[muokkaa] Verbi[muokkaa] elää (53) (taivutus[luo]) olla syntymän ja kuoleman välisellä ajalla; olla biologisesti elossa Mannerheim eli vuosina 1867–1951. asua, oleskella, elellä Hän eli elämänsä viimeiset vuodet Sveitsissä. saada ravintonsa, elantonsa jostakin Hän elää kasvisruoalla. Hän elää maalaamalla tauluja. (kuvaannollisesti) olla liikkeessä tai vauhdissa; muuttua, olla muutosaltis t.
Jääkiekon nuorten MM: Suomi-Sveitsi (u) | Iltapulu.fi